karhunpoika sairasti..

Onni sairastui ensimmäistä kertaa ihan kunnon flunssaan. Viikko menikin lähinnä kotona pötkötellessä ja tautia parannellessa. Tuli käytyä myös paikallisessa päivystyksessä, jossa lääkärille valkeni, että Onni on täällä Suomessa pojan nimi. Keskustelu meni jotakuinkin näin:

lääkäri:
- Oikein iloinen tyttö tuntuu olevan.
minä:
-Ai, missä?
lääkäri:
-sinulla, siinä sylissä!
minä:
-Hän on kyllä poika
lääkäri:
-Onni, Onni, Onni..aivan, se onkin pojan nimi.

Meinasi lievästi sanottuna huvittaa! Ja olisikin varmasti aiheuttanut hilpeyttä jos toinen ei olisi ollut niin kipeä.
Äiti ja isi on hoitanut vuorotellen ja nyt tuntuu, että tauti on selätetty. Ainakin pahin on mennyt jo ohitse.

 39,8 kuumetta ja tässä oli hyvä nukkua :')

En tiedä mitään suloisempaa kun isä ja poika touhuamassa yhdessä. Sydän on täynnä rakkautta kyllä kun noita kahta aina katselee  <3 Toivottavasti äiti ei jää ihan kakkoseksi, kun Onni tuosta vielä vähän kasvaa.. 

''Äiti älä häiritte nyt, meillä on isin kaa miesten juttuja ja syödään omenoita''

Sairastelua lukuunottamatta, meillä on ollut hyvä viikko. Jälleen kerran viikon ruokabudjetti ja ruokalisti piti kutinsa ja alkaa näyttää tosi lupaavalta, että tämä tapa tuli jäädäkseen meidän perheeseen.
Enää vajaa kuukausi niin asutaan jo meidän omassa kodissa, silloin luvassa kotipostausta. Perjantaina kotiutui uutta kotia varten anttilasta mm. vallilan ruokapöytä tabletit. Vallilaa tulee asunossa kyllä näkymään muutenkin, kuin tableteissa.

Päätettiin jo näin hyvissä ajoin etukäteen Samin kanssa, että huhtikuussa kun Onni on 9 kuukauden ikäinen, hän pääsee ekaa kertaa yökylään (ilman kumpaakaan meistä) ja me katsotaan osataanko olla vielä ihan kaksin keskenään. Jännittää jo nyt ihan hitokseen!

En mä nyt voi tässä pidemmäksi postaukseksi muuttua kun ajatus pätkii ja mennyt viikko on kerryttänyt univajetta turhan paljon. Ensi viikkoon :)