Onnimaista

Viikko on ollut Onnimainen. Ollaan menty täysin Onnin ehdoilla, kokeillen uutta, toistaen tuttuja rutiineja, harrastettu..vietetty siis ihan tavallista arkea. Onni on (äiti myös) innostunut sormiruokailusta ja kaikkea, mitä äiti vain keksii tarjota on mukava haistaa, maistaa ja koskettaa omien pikku kätösten kautta. Paljon ruokaa ei vielä suuhun päädy, mutta ahkerasti sitä harjoitellaan soseruokailujen lisäksi. Tämä äiti on hurrrjan iloinen niistä pienistä riemun kiljahduksista, maiskutuksista ja hymyistä joita uudet ruokaelämykset pienessä ihmisessä saavat aikaan :')

Viikolla törmäsin http://andsomethingdaily.blogspot.fi/  -blogissa ohjeeseen apinaeväästä, jonka olinkin aiemmin bongannut sormiruokailijoiden facebook -ryhmästä. Maissinaksut alkavat välillä jo kyllästyttää, joten tuumasta toimeen ja apinaevästä tekemään. Tämä olikin niin helppo ohje, ettei voi kuin onnistua.

"Apinaeväs''
 ''Mössää banaani haarukalla. Sekaan jauhettuja kaurahiutaleita sen verran että taikinamaista (käytin 1dl:n), (kookos)öljyä teelusikallinen (itse käytin ihan rypsiöljyä) ja ihan pieni ripsu kanelia (ei pakollinen). Taikinasta pötkylämäisiä läjiä leivinpaperille ja uuniin (200 C) 15 minuutiksi.''

 Valmis apinaeväs!

 ''Nami nam, parempaa kuin puuro''!

Tän kerran jälkeen Onni onkin aina syönyt syöttötuolissa, sillä alkoi pelottaa että tuossa puoli-istuvassa asennossa vetää vielä murusia henkeen.

Tein pitkästä aikaa mun ja Samin herkkuruokaa, seisoppaa. Totta kai Onni sai oman keiton, maito ja kerma vaihtuivat veteen, suola jätettiin pois ja korvattiin mausteilla mm. laakerinlehdillä, pippurilla ja yrteillä. Lisäksi keittoon joukkoon sipulia, purjoa, palsternakkaa ja porkkanaa ja pottua. 

 Mun ja Samin soppa

 Onnin oma soppa

 Oli se loppujen lopuks ihan hyvää, vaikka ensin vähän irvistytti!

Perjantaina hurautettiin mummolaan ja tänään käytiin toista kertaa vauvauinnissa, Onni oli vedessä jo paljon rennommin ja oli koko ajan äänessä ja innoissaan. Tätä on niin ihana seurata, että odotan itse sunnuntaita aina ihan innoissani. 

Uinti vei mehut pikkumiehestä ja uni maistui.

Loppuun hienosti kiteytettynä ajatukset meidän elämästä tällä hetkellä.

''Jo ennen kuin synnyit
kuuntelin äänesi helinää
jousen kimmahtelua tähdistössä
musiikkia sinun sormiesi päistä
joihin joku on puhaltanut aallokon

Nyt näen kynsien pienet puolikuut
autereen henkäilyn järven pinnalla
jalkapohjien pilvet
sivelen silmillä pienen maailman vuoria ja laaksoja
korvalehden nukka loistaa valossa
ja meitä ympäröi vahva elävä hiljaisuus''

- Hannele Huovi