Tää mun vastaaminen kysymyspostauksen kysymyksiin on vähän venähtänyt. Johtuen siitä syystä, että täällä sairastetaan ja ihan urakalla. Kuume hipoo pilviä ja voimat on aikalailla finaalissa. Mut jottei tulis ihan mahdoton blogitauko niin vastaukset ovat tässä.
Onks vauva-arki ollu erilaista, kui kuvittelit?
- Ei juurikaan. Itse asiassa odotin enemmän unettomia öitä, itkua ja tilanteita, joissa sormi menee suuhun. Meillä on ollut kyllä onnea, Onni ei paljon turhista kitise. Juuri tällä hetkellä, kun itse sairastaa, tuntuu arki aika raskaalta. Myös Onnin vähäinen syöminen on viime aikoina aiheuttanut harmaita hiuksia. Suu on tiukkana viivana kiinni, kun näkeekin lusikan. Maitoa ei tunnu juovan enää yhtään :( Tänään yritin olla yhteydessä neuvolaan, mut eivät vastanneet. Toivottavasti tämä on ohi menevä vaihe.
Millai sun miehes on isänä?
- Samin pitäisi saada vastata tähän itse. Mut minä näen niin, että Sami on ennenkaikkea isä, joka on ylpeä lapsestaan! Eikä epäilystäkään, etteikö hän rakastaisi Onnia yli kaiken muun. Hän on pitkäpinnaisempi, eikä stressaa lapsen hoidossa turhista ja pienistä (toisin kuin äiti). Sami on asioissa suurpiirteisempi kuin minä. Hän saa Onnin poikkeuksetta aina nauramaan ja hyvälle tuulelle :)
Mitä kaipaat ajalta ennen lasta?
-Aamukahvin juomista kaikessa rauhassa, huolettomuutta, spontaanisuutta (saatettiin lähteä vaikka keskellä yötä ajelemaan autolla jos huvitti) ja olohuoneen lattiaa, joka ei ollut täynnä leluja!
Kuvaile Onnia kolmella adjektiivilla.
- Hurmuri, hymyileväinen ja päättäväinen
Vieläkö imetät, miten koit imetyksen?
- En imetä enää. Täysimetin Onnia 4 kuukauden ikään, osittaisimetystä jatkoin 5,5 kuukauden ikään. Mielestäni imetys on ainutkertaista ja ihanaa. Kaiholla muistelen aikaa, kun Onni oli rinnalla monen monta tuntia, eikä ollut kiire minnekkään. Siinä vain oltiin, tutustuttiin toisiimme ja ihmeteltiin. Loppuajasta imetys ei tahtonut enää ottaa onnistuakseen Onnin rinnan hylkimisen takia, silloin ajattelin että loppuisipa tämä nyt äkkiä, ettei aina tarvitsisi ''tapella'' tissillä olon kanssa. Nyt jälkeenpäin tuntuu, että ei olisi pitänyt vielä lopettaa, se oli niin ihanaa kun oma lapsi oli rinnalla ja tankkasi maidon lisäksi myös läheisyyttä. Noita hetkiä on jo nyt ikävä <3 Minulle imetys oli ainoastaan positiivinen kokemus!
Millos tuloo pikkukakkonen? ;)
- Toivottavasti pian! Ollaan Samin kanssa sitä mieltä, että pikkusisarus saa tulla pienellä ikäerolla. Rankkaa se voi ajoittain olla, mutta tiedetään että meistä on siihen! Pikkukakkonen tulee kun luoja suo :)
Mikä vanhemmuudessa on vaikeinta/haastavinta?
- Haastavaa on se jatkuva huoli siitä, että lapsella on kaikki hyvin. Aina on joku asia, jota miettii ja pohtii ja huolehtii (kuten nyt tää syömättömyys). Se huoli on kaikkein rankinta! Ja epätietoisuus välillä siitä, tekeekö asiat lapsensa kohdalla oikein.
Monta lasta haluaisit?
-Kaksi
Onko Onni nimen takana tarinaa? Miksi juuri Onni?
-Nimen takana ei ole mitään suurta tarinaa. Kävimme mielessämme paljon nimiä läpi ja niitä toisillemme ehdottelimme. Mikään nimi ei tuntunut toista miellyttävän, kunnes Onni tuli mieleen. Se sopi molemmille ja kuvasti hyvin sitä, mitä lapsi tuo elämäämme. Kun Onni syntyi, oli hän ihan nimensä näköinen, meidän oma Onni <3 Aukusti on minun ukkini toinen nimi ja olen aina pitänyt Aukusti nimestä, se passasi hyvin Onnin kanssa, eikä Samillakaan ollut mitään sitä vastaan.
Mikä toi sun tatska oikein on?
- Se on rakastunut Wagner. Olen aina pitänyt Viivistä ja Wagnerista ja kesällä 2011 tatuoin Wagnerin lapaani. Se possu on yksinkertaisesti syötävän söpö. Eikä tatuointi taatusti ole massaa. Muilla en mitään samantapaista ole koskaan nähnyt.
Teettekö koskaan miehes kaa mitään kahestaa, ilman lasta?
- No Onni on nyt vielä niin pieni ja meidän elämän keskipiste, etteipä juurikaan olla tehty mitään kahdestaan Onnin syntymän jälkeen. Kerran ollaan käyty ravintolassa syömässä kahdestaan, kun Onni oli ihan pieni. Mun siskoni katsoi silloin Onnia. Muutaman kerran ollaan käyty myös kaupassa ja saunassa yhdessä kun mummu on ollut Onnin kans. Ollaan me puhuttu, että haluttaisi käydä lähiaikoina elokuvissa ja syömässä hyvin. Toivottavasti pian päästään :)
Miks alotit bloggaa?
- Se on mulle ollut aina keino purkaa ajatuksia. Lapsen syntymän myötä tää on itselle (ja lapselle) ihana päiväkirja ja blogin avulla voi palata ajassa taakse päin muistelemaan vanhoja kuvia ja tunnelmia. Myös sukulaiset ja ystävät kokevat blogin tärkeäksi, jos ei muuten tule ihan joka päivä soiteltua niin täältä ainakin näkee mitä meille noin suurin piirtein kuuluu.
Kiitos kysymyksistä, näihin oli kiva vastailla :)
Tänään muuten käytiin muutamassa asuntonäytössä. Ollaan toisesta asunnosta aika vakuuttuneita. Saas nähdä uskalletaanko tehdä tarjous!