Hetki ihan kahdestaan

IIK! Nyt on jo marraskuu hyvässä vauhdissa ja tämä mun harrastus on jäänyt ihan unholaan, sillä enää en ehdi kirjoittaa Onnin päiväunien aikaan, kun nukun itse tai sitten yritän pitää tätä kaaosta kotona edes vähän järjestyksessä. Anteeksi tästä! Haluan, että tämä myös pysyy rakkaana harrastuksena joten paineita en tule jatkossakaan hirmuisesti kirjoitustahdista ottamaan. Katsotaan sitten kun olen saanut tämän toisen palleron pyöräytettyä masun tälle puolelle, josko aikaa olisi enemmän? ;)

Lyhyesti elämästä..Raskaus sujuu hyvin, nyt eletään jo viikkoa 34. Onni voi ja kasvaa hyvin (ensi viikolla Onnin neuvola jolloin kehityksestä enemmän) ja päiväkotielämä on menneen talven lumia, sillä ollaan nyt päivät kotona ja odotellaan pikkuveljeä saapuvaksi :) Oma kroppa pelittää edelleen, vaikka viimeinen kuukausi on ollut kaikkea muuta kuin helppo. Selkävaivaa on riittänyt enemmän ja vähemmän ja jottei liian helpolla pääsisi on pissatulehduksista tullut varsinainen maanvaiva, sillä ihan jatkuvasti uusiutuu. Kaikesta huolimatta olo on onnellinen <3


Onnin syntymän jälkeen ei olla oltu kahdestaan Samin kanssa oikeastaan juuri missään. Yksi yö ollaan oltu keväällä Onnista erossa, mutta siihen se sitten jääkin pois lukien muutaman tunnin poistumista kotoa. Päätettiin yhdessä, että nyt jos koskaan on aika antaa aikaa toisille ennen kuin toinen lapsi syntyy. Voi olla, että seuraavaan kertaan menee taas 1,5 vuotta. Varasin meille jo hyvissä ajoin kaksi kuukautta sitten hotellihuoneen viikonlopun yli Rovaniemen Sokos Hotellista, sillä menneenä viikonloppuna Rovaniemellä järjestettiin Kelekkamessut, jotka olivat Samin mieleen. Minulle taas aina kelpaa hotelli viikonloppu aamupaloineen ja muine herkkuineen :P

Päätettiin lähteä reissuun ihan kaksin ja Onni sai viettää viikonlopun mummulassa. Minä jahkailin lähtöä koko edellisviikon ja mieli muuttui laidasta laitaan..lähteäkö vai ei? Miten Onni voi olla meistä molemmista erossa koko viikonlopun? Miten käy äidin?

Hyvin oli mummulassa mennyt ja vaikka molempina iltoina hotellissa muutama kyynel vierähti Onnia ajatellessa, tuli tämä viikonloppu tosiaan tarpeeseen. Keskityttiin ihan vain olemaan, syömään ja nukkumaan hyvin. Ei velvollisuuksia, ei kiirettä, ei väsymystä, syödäkin sai rauhassa ilman että kukaan oli vaatimassa omaa osaansa ;) Lokakuun Kaksplus lehdessä Marja Hintikka sanoi: ''Parisuhde on se, mitä jää jäljelle kun lapsi jonain päivänä aloittaa oman elämänsä''.
Tämä on ihan hyvä pitää mielessä, hyvä parisuhde on myös lasten lapsuuden perusta. On tärkeää pitää huolta myös siitä toisesta, joka vauvavuotena ja ''ruuhkavuosina'' saattaa jäädä taka-alalle. Minun mielestäni ei ole itsekkyyttä ottaa silloin tällöin aikaa myös parisuhteelle, vaikka lapset pieniä ovatkin. Vaikka sitten illalla sohvan nurkassa yhdessä nyhjöttäen, kun lapset ovat unilla.

Perjantaina iltapäivästä oltiin hotellilla, käytiin syömässä hyvin, istumassa iltaa paikallisessa kuppilassa, katseltiin tv:tä ja mentiin jo kymmenen jälkeen nukkumaan.

Launtaina suunnattiin messuilemaan kelekkamessuille, itse lähinnä ihmettelin ja hämmentyneenä katselin kuinka joillakin on varaa laittaa kelkkailuharrastukseen niin paljon rahaa. Kelkat on uutena hirveän hintaisia, varusteista puhumattakaan! Kauppa näytti käyvän hyvin ja lähtipä yksi kelkka myös meidän matkaan, tosin pienoiskoossa Onnille tuliaisiksi.
Illalla taas syötiin hyvin ja kierreltiin hetki Rovaniemen keskustassa, suuremmilta ostoksilta tällä reissulla (ihme kyllä) vältyttiin.

Sunnutai aamuna en malttanut aamupalan jälkeen käydä edes suihkussa, sillä ikävä Onnin luokse oli jo niin kova. Lähdettiin ajelemaan kotia kohti jo kymmenen aikaan ja parin pysähdyksen jälkeen oltiin mummulassa, jossa maailman rakkain odotti vasta päiväunilta heränneenä :')

Illalla nukkumaan mennessä nostin Onnin meidän keskeen, nukuttiin koko yö heräämättä pylly vasten pyllyä <3

Kannattaa välillä käydä pois kotoa, niin arki tuntuu taas 1000x ihanammalta!