sunnuntai 29. kesäkuuta 2014
Onnin ensimmäiset synttärit!
Meidän pikkuihme on ensi viikolla jo 1-vuotias <3 Vauvas vuodelle sanotaan heipat ja astutaan taapero aikakaudelle. Turhaan ei kukaan sano, kuinka vauvavuosi on ohi ihan yhdessä silmänräpäyksessä. Onni on kasvanut ja kehittynyt vuoden aikana huimasti ja uinuva pikku nyytti äidin ja isin käsivarsilla on muisto vain!
Juhlimme tänään jo hieman etukäteen Onnin 1-vuotissynttäreitä, sillä tällä mammalla alkaa tiistaina työt ja virallisena syntymäpäivänä ahkeroin työmaalla. Virallisesti juhlittiin eilen lauantaina, mutta juhlat jatkuivat vielä tänään, kun loputkin vieraat pääsivät käymään kylässä. Synttärit olivat oikein onnistuneet ja näitä muistellaan lämmöllä pitkään. Kiitos kuuluu sukulaisille, kummeille ja ystäville, jotka tekivät Onnin elämän ensimmäisestä syntymäpäivästä juhlan :)
Suuri kiitos Jennille kuvista! Itse tuskin olisin muistanut kuvia juurikaan ottaa, sillä tekemistä riitti mm. keittiön puolella koko päivän.
Onnin juhlavaatteet (body,solmio ja housut) ovat kaikki Name It:stä.
Juhlapöydän herkut tein itse täytekakkua lukuunottamatta, kakun tilasimme paikalliselta Sokerimurulta.
Tarjolla oli sekä makeaa, että suolaista.
Suolaiset:
Kinkku-salami voileipäkakku
Nakkipiilot
Suolaiset coctailtikut
Sipsit
Makeat:
Täytekakku
Persikka-sitruuna mururahkapiirakka
Juustoleipä+lakkahillo
Karkit ja keksit
Päivänsankari oli iloinen koko juhlapäivän ja hymyä riitti. Juhlapäivä oli rankka, sillä sankari nukahti yöunille jo puoli kahdeksan aikaan ja nukkui 14 tuntia. Kiitos kaikille mukana olleille, teitte Onnin ensimmäisestä syntymäpäivästä juhlan :)
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Pikku toipilas ja neuvola rv 15+0
Tämä viikko on mennyt täysin kotona sisällä, sillä Onnille nousi maanantai-iltana kuume yli 40 asteeseen. Kuume ei meinannut laskea edes särkylääkkeillä ja jatkui jatkumistaan. Sairaanhoitaja totesi Onnilla olevan vauvarokon, jossa kolmen päivän korkea kuume on tavallista. Meillä kuume kesti 4 vuorokautta ja viime yö oli ensimmäinen, ettei kuume enää noussut. Neljä yötä on mennyt huonoilla unilla niin Onnilla, kuin minulla ja Samillakin, mutta nyt aletaan olla jo voiton puolella. Tänään käytiin vielä lääkärillä tarkistuttamassa Onnin korvat tulehduksen varalta, mutta onneksi korvat olivat hyvin liikkuvat ja täysin puhtaat :) Tämä päivä on mennyt vielä toipuessa kotosalla, mutta huomenna on aihetta juhlaan kun juhlimme hieman etukäteen Onnin 1-vuotis syntymäpäiviä! (Virallisen päivän ollessa 6.7).
Kävin tänään pitkästä aikaa neuvolassa kun raskausviikkoja tulee täyteen jo 15+0. Edellinen käynti oli rv 7+4. Täytyy taas kerran antaa täydet pisteet minun ja Onnin neuvolatädille, joka on todellakin symppis ihminen.
Alla neuvolakuulumiset (suluissa edelliset):
- Paino: 63.5kg (65.2kg)
- Turvotus: - (-)
- Verenpaine: 111/64 (114/67)
- Pissa: puhdas (puhdas)
- Sikiön syke: +150
Kaikki hyvin niin minulla kuin myös vauvalla. Paino on itsellä pudonnut pari kiloa edellisestä neuvolasta, mutta näin oli myös Onnin odotusaikaan. Hassua, sillä itsestä tuntuu että syön ihan hirveitä määriä ruokaa :D
Onnilla olisi ollut keskiiikkona tutustuminen päiväkotiin, mutta sairastelun takia se siirtyi, eikä tietoa milloin olisi mahdollista päästä tutustumaan, sillä heinäkuu tuntuu olevan kiireistä aikaa päiväkodissa. Toivottavasti Onni ehtisi kuitenkin muutamaan otteeseen käydä katsomassa tulevia hoitajia ja leikkikavereita, ennen kuin hoito kuukauden päästä alkaa.
Ps. Viikonlopun ja ensi viikon aikana luvassa synttärihumua myös täällä blogin puolella.
Kävin tänään pitkästä aikaa neuvolassa kun raskausviikkoja tulee täyteen jo 15+0. Edellinen käynti oli rv 7+4. Täytyy taas kerran antaa täydet pisteet minun ja Onnin neuvolatädille, joka on todellakin symppis ihminen.
Alla neuvolakuulumiset (suluissa edelliset):
- Paino: 63.5kg (65.2kg)
- Turvotus: - (-)
- Verenpaine: 111/64 (114/67)
- Pissa: puhdas (puhdas)
- Sikiön syke: +150
Kaikki hyvin niin minulla kuin myös vauvalla. Paino on itsellä pudonnut pari kiloa edellisestä neuvolasta, mutta näin oli myös Onnin odotusaikaan. Hassua, sillä itsestä tuntuu että syön ihan hirveitä määriä ruokaa :D
Onnilla olisi ollut keskiiikkona tutustuminen päiväkotiin, mutta sairastelun takia se siirtyi, eikä tietoa milloin olisi mahdollista päästä tutustumaan, sillä heinäkuu tuntuu olevan kiireistä aikaa päiväkodissa. Toivottavasti Onni ehtisi kuitenkin muutamaan otteeseen käydä katsomassa tulevia hoitajia ja leikkikavereita, ennen kuin hoito kuukauden päästä alkaa.
Ps. Viikonlopun ja ensi viikon aikana luvassa synttärihumua myös täällä blogin puolella.
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Kaukalosta turvaistuimeen - Klippan triofix recline
Onni siirtyi muutama viikko sitten kaukalosta turvaistuimeen. Jo useamman kuukauden olen pyöritellyt päässäni eri vaihtoehtoja siitä, millainen istuin palvelisi Onnia parhaiten. Kysyin myös apua teiltä lukijoilta apua turvaistuimen valinnassa, sillä kuten jokainen äiti tietää, valinnan varaa on PALJON!
Hyviä vinkkejä tuli paljon ja eräs anonyymi lukija vinkkasi minulle Klippanin triofix istuimesta, jota päädyin sitten tarkemmin netistä tutkimaan. Istuin tuntui täyttävän lähes kaikki kriteerimme:
Hyviä vinkkejä tuli paljon ja eräs anonyymi lukija vinkkasi minulle Klippanin triofix istuimesta, jota päädyin sitten tarkemmin netistä tutkimaan. Istuin tuntui täyttävän lähes kaikki kriteerimme:
- Istuin on saatava sekä selkä- että kasvot menosuuntaan
- Istuimen on oltava tilava
- Onnin laittaminen istuimeen on helppoa
- Turvaistuimen siirtäminen autosta toiseen on helppoa
- Turvallisuus
- Turvaistuimen saa kallistettua
Kriteereistä tärkeimmät meille oli turvallisuus ja se että istuimen saa selkä menosuuntaan. Vertailua tuli tehtyä paljon, mutta kerta toisensa jälkeen päädyin aina takaisin katselemaan Klippanin istuinta. Istuin tuntui juuri meidän tarpeisiimme sopivalta. Se asetetaan autoon erillisen jalustan avulla (aivan kuten meillä käytössä ollut turvakaukalo) ja tämän vuoksi istuimen siirtäminen autosta toiseen on nopeaa, sillä jalusta tulee kiinni isofix -kiinnikkeisiin kahdella napsaisulla. Sitten vain istuin kiinni jalustaan ja menoksi. Tämä oli meille tärkeä juttu, sillä Sami kulkee töihin kimppakyydillä ja työkavereiden ollessa kyydissä on istuin irroitettava useita kertoja viikossa. Ei tarvitse tapella erillisten kiinnitysvöiden kanssa. Tämän lisäksi on iso plussa, että jalustan saa kiinni myös auton kolmepiste turvavöillä, sillä toisessa autossamme ei ole isofix järjestelmää.
Kuvat: autoliitto.fi
Istuin sopii 9-36kg painoisille lapsille, eli istuin on pitkäikäinen. Aluksi istuimen voi asentaa selkä menosuuntaan ja lapsen kasvaessa kääntää kasvot menosuuntaan. Kiinnitys tapoja on neljä erilaista.
- Selkä menosuuntaan: Isofix-kiinnityksellä turvaistuimen jalustan avulla. Lapsi turvaistuimen vöissä. Soveltuvuus 9-18 kg.
- Kasvot menosuuntaan: Isofix-kiinnityksellä turvaistuimen jalustan avulla. Lapsi turvaistuimen vöissä. Soveltuvuus 9-18 kg.
- Kasvot menosuuntaan: Isofix-kiinnityksellä turvaistuimen jalustan avulla. Lapsi auton turvavöissä. Soveltuvuus 15-25 kg.
- Kasvot menosuuntaan: Ilman jalustaa. Sekä lapsi että istuin kiinnitetään auton turvavöillä. Soveltuvuus 15-36 kg.
Autoliiton testissä istuin oli saanut plussaa turvallisuudesta ja käyttömukavuudesta, mutta miinusta istuinmukavuudesta. Testissä kehuttiin mm. alhaista kuormitusta etutörmäyksessä ja että istuimen saa kiinnitettyä tiukasti autoon sekä sitä, että istuin on hyvin viimeistelty.
Miinusta tuli mm. epämiellyttävästä istuinasennosta, istuimen ahtaudesta ja melko suuresta kuormituksesta sivutörmäyksessä.
Onni kävi koeistumassa Klippanin istuimen lastentarvikkeessa. Onni tuntui viihtyvän istuimessa hyvin, erityisesti kallistuksen ansiosta (joka on siis vain recline mallissa) ja omasta mielestäni Onni on suhteellisen helppo kiinnittää istuimeen. Myös tilaa istuimessa tuntuu olevan (saa nähdä kuinka käy Onnin kasvaessa).
Meille tärkeää on, että Onni matkustaa selkä menosuuntaan, sillä pienelle se on turvallisin tapa matkustaa. Jos joku osuu meidän peräämme, ei selkä menosuuntaan asennosta ole niin suurta hyötyä, mutta entäs etu- tai sivutörmäyksessä? Ehkä olen vanhanaikainen tai katsonut liikaa videoita youtubesta, mutta tässä asiassa en tingi.
Ainoa miinus puoli istuimessa on se, että selkä menosuuntaan ollessa ja kallistuksen ollessa käytössä on etupenkin matkustajan tila melko rajallinen, eikä voida oikein hyvällä tahdollakaan puhua miellyttävästä istuma-asennosta. Kun Onni kasvaa ja pää ei enää retkahda nukkuessa yhtä helposti, voidaan kallistus ottaa pois käytöstä, jolloin myös etumatkustajan istuinolot ovat huomattavasti mukavammat :) Puhumattakaan siitä, kun istuimen voi kääntää kasvot menosuuntaan. Toinen miinus on suht korkea hinta.
Jalkatilaa on mukavasti ja Onni todellakin viihtyy autossa paljon paremmin, kuin kaukalossa ollessa. Maisemat näkyvät ikkunasta hyvin ja jalustan ansiosta istuin on hieman korkeammalla kuin normaalisti, joten maisemia on helppo ihailla.
Istuin on suunniteltu ja valmistettu Suomessa ja siinä on myös säädettävät olkahihnat. Vyökorkeuden säätö istuimessa on suunniteltu niin, ettei sinun tarvitse irroittaa vöitä istuimesta ollenkaan, nostat tai lasket vain vyöt oikealle kohdalle.
Uni maistuu (kallistus käytössä)
Jalusta asennettuna isofixeillä.
Kasvot menosuuntaan (kallistus pois käytöstä)
Tähän saakka ollaan oltu todella tyytyväisiä istuimeen. Onni viihtyy ja asennus ja irroitus on juuri niin helppoa kuin haluttiinkin. Hinta oli kyllä yksi miinuspuoli, mutta tässä asiassa ei haluttu tinkiä! Hintaa istuimelle ja jalustalle tuli 450€. Istuin on tarkoitettu käytettäväksi vain jalustan kanssa. Istuimen olisi saanut myös hieman halvemmalla jos olisi ostanut Klippan triofixin, jossa ei ole kallistusominaisuutta kuten Triofix reclinessa, mutta emme halunneet tinkiä myöskään Onnin mukavuudesta.
Onko muilla käytössä kyseistä istuinta? Oletteko olleet tyytyväisiä?
sunnuntai 15. kesäkuuta 2014
Ihan tavallinen äiti
Joskus aikoinaan, kun odotin Onnia löysin alla olevan tekstin pätkän jostain netin syövereistä. Olen joskus jakanut tämän tekstin myös omalla facebook seinälläni. Aina hetkittäin luen tekstin uudestaan ja uudestaan ja joka kerta voin samaistua siihen enemmän ja enemmän. Alkuperäistä kirjoittajaa en valitettavasti osaa kertoa. Haluan jakaa tämän tekstin myös täällä blogin puolella, muistutuksena meille jokaiselle.
''Olipa kerran eräs tavallinen äiti, joka oli hulluna lapsiinsa. Saman äidin samat lapset tekivät hänet säännöllisesti hulluksi.
Oli tavallinen äiti, joka uupui vauvansa itkuun. Äiti, joka silmäpussiensa laaksoista kirosi tehtyjä lapsiaan. Ja jonka silmissä kiilsivät syyllisyyden kuumat kyyneleet.
Oli tavallinen äiti, joka odotti eteisessä yöjuoksuilla huitelevaa humalaista teiniään. Kotiin tullessa komensi ja tuomitsi, vaikka sydän huokaisi syvään helpotuksesta.
Oli tavallinen äiti, joka teki tavanomaisia lihapullia. Ei luomua, ei läheltä, eikä erityisen hienolla rasvahappokoostumuksella. Ja aivan tavalliset mukulat söivät niitä suut suppuralla, ketsupilla koristellen.
Oli tavallinen äiti, joka kuuli moitetta äitiydestään sieltä täältä epävarmuuttaan ruokkimaan. Se sama äiti viilteli itse terävästi sanojensa piikeillä toisia tavallisia äitejä.
Oli tavallinen äiti, joka halusi toisinaan töihin ja sitten toinen, joka pysyi pitkään kotona. Kumpainenkin äitiydessään yhtä lailla vajaita ja täysiä.
Oli tavallinen äiti, jonka piti tarjota lapselleen turvaa, mutta olikin itse kahdesta turvattomampi. Vaan niin viisas, että haki itselleen apua, jottei veisi turvattomuuttaan sukupolvesta seuraavaan.
Oli tavallinen äiti, joka piinallisesti suoritti äitiyttään. Jokaisen täydellisesti hallitun osa-alueen myötä hän astui askeleen kauemmaksi tärkeimmästä.
Oli tavallinen äiti, joka tunsi pistoja sydämessään aina omalla ajallaan. Vaikka hyvin tiesi isän hoitavan lapsia yhtä tavallisen hienosti kuin itsekin.
Oli tavallinen äiti, joka päivän päätteeksi tulistui primitiiviseen raivoon. Huusi kurkku suorana pennuilleen, ettei täällä saa huutaa. Ja oli niin tavallisen surkea esimerkki lapsilleen.
Oli tavallinen äiti, joka katsoi lapsenlastaan oman lapsensa suloisessa sylissä. Joka kuin vahingossa lipsautteli tietävämpiä ohjeitaan, vaikka tunsi omansa osaavan paremmin.
Oli tavallinen äiti, joka niin kovin kaipasi puolisoaan. Vaan ei osannut enää rakastaa kiukun, väsymyksen, kurahousujen ja tiskirättien takaa.
Oli tavallinen äiti, joka tavallisen tasaisesti huokaili valtaisan vastuunsa ja äärettömän rakkautensa äärellä.
Oli tuiki tavallinen äiti, joka usein mietti, oliko riittävästi äiti. Vaikka oli vain aivan tavallinen äiti, ei mitenkään erinomaisen erityinen, ja juuri siksi täydesti inhimillinen ja ainutlaatuinen.''
Aurinkoista alkavaa viikkoa meille ihan tavallisille äideille <3
''Olipa kerran eräs tavallinen äiti, joka oli hulluna lapsiinsa. Saman äidin samat lapset tekivät hänet säännöllisesti hulluksi.
Oli tavallinen äiti, joka uupui vauvansa itkuun. Äiti, joka silmäpussiensa laaksoista kirosi tehtyjä lapsiaan. Ja jonka silmissä kiilsivät syyllisyyden kuumat kyyneleet.
Oli tavallinen äiti, joka odotti eteisessä yöjuoksuilla huitelevaa humalaista teiniään. Kotiin tullessa komensi ja tuomitsi, vaikka sydän huokaisi syvään helpotuksesta.
Oli tavallinen äiti, joka teki tavanomaisia lihapullia. Ei luomua, ei läheltä, eikä erityisen hienolla rasvahappokoostumuksella. Ja aivan tavalliset mukulat söivät niitä suut suppuralla, ketsupilla koristellen.
Oli tavallinen äiti, joka kuuli moitetta äitiydestään sieltä täältä epävarmuuttaan ruokkimaan. Se sama äiti viilteli itse terävästi sanojensa piikeillä toisia tavallisia äitejä.
Oli tavallinen äiti, joka halusi toisinaan töihin ja sitten toinen, joka pysyi pitkään kotona. Kumpainenkin äitiydessään yhtä lailla vajaita ja täysiä.
Oli tavallinen äiti, jonka piti tarjota lapselleen turvaa, mutta olikin itse kahdesta turvattomampi. Vaan niin viisas, että haki itselleen apua, jottei veisi turvattomuuttaan sukupolvesta seuraavaan.
Oli tavallinen äiti, joka piinallisesti suoritti äitiyttään. Jokaisen täydellisesti hallitun osa-alueen myötä hän astui askeleen kauemmaksi tärkeimmästä.
Oli tavallinen äiti, joka tunsi pistoja sydämessään aina omalla ajallaan. Vaikka hyvin tiesi isän hoitavan lapsia yhtä tavallisen hienosti kuin itsekin.
Oli tavallinen äiti, joka päivän päätteeksi tulistui primitiiviseen raivoon. Huusi kurkku suorana pennuilleen, ettei täällä saa huutaa. Ja oli niin tavallisen surkea esimerkki lapsilleen.
Oli tavallinen äiti, joka katsoi lapsenlastaan oman lapsensa suloisessa sylissä. Joka kuin vahingossa lipsautteli tietävämpiä ohjeitaan, vaikka tunsi omansa osaavan paremmin.
Oli tavallinen äiti, joka niin kovin kaipasi puolisoaan. Vaan ei osannut enää rakastaa kiukun, väsymyksen, kurahousujen ja tiskirättien takaa.
Oli tavallinen äiti, joka tavallisen tasaisesti huokaili valtaisan vastuunsa ja äärettömän rakkautensa äärellä.
Oli tuiki tavallinen äiti, joka usein mietti, oliko riittävästi äiti. Vaikka oli vain aivan tavallinen äiti, ei mitenkään erinomaisen erityinen, ja juuri siksi täydesti inhimillinen ja ainutlaatuinen.''
Aurinkoista alkavaa viikkoa meille ihan tavallisille äideille <3
torstai 12. kesäkuuta 2014
Harjoitus tekee mestarin
Nää ensiaskeleet on niin ihania, että niitä jaksais katsella koko päivän. Onni harjoittelee ahkerasti ja tasapaino kehittyy jatkuvasti. Aina pitää muistaa kävelyharjoitusten päätteeksi taputtaa niin Onni on tyytyväinen ja jaksaa harjoitella lisää.
Tänään ollaan oltu oikeastaan koko päivä ulkona, kun sää on ollut aamupäivästä niin hieno. Aamulla käytiin katsomassa lammen rannassa lampaita ja kotipihassa Onni olisi viihtynyt koko päivän hiekkalaatikolla leikkien.
Toivottavasti ehditään vielä nauttia yhtä aurinkoisista päivistä ennen kuin loma loppuu!
Tänään ollaan oltu oikeastaan koko päivä ulkona, kun sää on ollut aamupäivästä niin hieno. Aamulla käytiin katsomassa lammen rannassa lampaita ja kotipihassa Onni olisi viihtynyt koko päivän hiekkalaatikolla leikkien.
Toivottavasti ehditään vielä nauttia yhtä aurinkoisista päivistä ennen kuin loma loppuu!
Tilaa:
Kommentit (Atom)

