Tänään poika on tasan kaksi viikkoa vanha! Mihin tämä aika oikein menee? Raskaana ollessa tuntui, että viikot tosiaankin vain matelee hidasta vauhtia ja nyt kun lapsi on masun tällä puolen niin päivät vaihtuu seuraavaan ihan huomaamatta. Ja kaiholla on jo nyt todettava, että poika on kasvanut supervauhtia ja on kovasti muuttanut muotoaan siitä, kun lähdimme synnytyssairaalasta kotia kohti.
Keskiviikkona kävimme neuvolassa ( juu, täällä ei tosiaan kesäaikaan vierailla neuvolan puolesta kotona)!!
Painoa pojalla oli jo 3030grammaa ja pituuttakin 49cm. Tämähän tarkoittaa sitä, että pituutta on tullut syntymästä jo 3cm :) .
Paino saisi nousta pojalla vielä reilusti enemmänkin. Painokäyrällä mennään alarajalla ja grammoja pitäisi kerryttää. Vauvahan on ollut tähän saakka täysimetyksellä ja maitoakin on riittänyt ihan kiitettävästi.. paitsi nyt! Tuntuu kuin maito olisi kadonnut tisseistä johonkin. Ja niin kovasti haluaisin pitää pojan äidinmaito ruokinnassa. Tästä olenkin saanut itselleni sellaisen stressin aiheen ettei tosikaan, toivotaan että ahkeralla imetyksellä ja maidon pumppaamisella maitovarastot eivät pääsisi kokonaan ehtymään. Keskiviikkona on taas neuvola, jossa kuullaan mihin suuntaain paino on lähtenyt kehittymään.
Tässä kahden viikon aikana on vauva tavannut jo kaikki hänelle läheisimmät ihmiset; sukulaiset, mummut, ukit, kummit. Ollaan käyty useana päivänä vauvan kanssa vaunuilemassa, kaupassa ja kyläilemässä tuttavien luona. Tässä vähän kuvia ensiviikoilta..
Ensimmäinen ulkoilu
Ensimmäinen kylpy kotona
Puhdas ja onnellinen vauva
Kummitädiltä saatu kyltti ulko-oveen
Isä ja poika pelaamassa
Ensimmäinen kerta prismassa
Muistamisia sukulaisilta ja ystäviltä
Maitoöverit ja uni maistuu!
Oma kehto kullan kallis <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti