Perjantaina oli yksi kesän odotetuimmista hetkistä, sillä yövuoron päätyttyä olimme koko perhe valmiina lähtemään Helsinkiin. Onni pääsi mummun luo kylään ja voi sitä riemua :) Kätevintä matkaan olisi ollut lähteä lentokoneella, mutta heinäkuussa liput olisivat syöneet liian suuren osan matkabudjetistamme ja päätimme lähteä reissun päälle junalla. Tämä oli Onnin ensimmäinen junamatka ja sujui hyvin siihen nähden, että meillä asuu hyvin touhukas pieni poika, joka ei malttaisi pysyä paikoillaan hetkeäkään. Onneksi puolet matkasta saimme matkustaa intercity junassa, joissa oli leikkipaikka. Tämä oli kyllä ehdoton pelastus pitkälle matkalle.
Uni vei mennessään leikkien jälkeen. Onnihan ei enää oikeasti kaukaloa käytä, mutta junassa kaukalo oli ehdottoman kätevä Onnin nukuttamiseen. En tiedä, kuinka muuten oltaisiin saatu pieni mies nukahtamaan. Tarvitsimme kaukaloa myös Helsingissä, sillä liikuimme autolla ja tätä oli kätevä (joskis painava) kantaa matkassa.
Kolmen päivän aikana ehdittiin tehdä vaikka mitä mukavaa. Tärkeintä tiestysti oli, että mummu ja Onni pääsivät viettämään aikaa keskenään. Heillä menikin niin hyvin jutut yksiin, että päästiin Samin kanssa ihan kahdestaan käymään Neste Oil Rally Helsinki battlessa. Lauantai sattui olemaan todella kuuma päivä ja ihmisiä tapahtumassa PALJON. Katsottiin vain muutama ajokierros ja sitten siirryimme läheiseen kauppakeskukseen ostoksille ja hakemaan pientä purtavaa. Tärkeimmät tuli kuitenkin rallissa ilmeisesti nähtyä, ei voi sanoa ollenkaan turhaksi reissuksi. Varsinkaan kun pääsimme liikkeelle ihan kaksin <3
Onni pääsi myös nauttimaan Helsingissä upeista kesäsäistä ja ulkoilimme läheisessä leikkipuistossa päivittäin. Illalla ei unta tarvinnut paljon houkutella, niin paljon oli ihmettä ja kummasteltavaa mummulassa. Täytyy myöntää, että haikeus iski kun pois piti lähteä. Eilen saavuttiin iltajunalla takaisin kotiin (tyylikkäästi myöhässä vr:n tyyliin) ja olo tuntui tyhjältä, kesän kohokohta oli ohi. Huomenna on palattava jälleen arkeen ja itsestäni tuntuu, että kesä on ohi. Sää ei vain tahdo olla kanssani samaa mieltä.
Kotona ollaan saatu nauttia helteistä samalla tavoin, kuin Helsingissäkin. Ulkoilua ollaan yritetty välttää aamupäivästä, kun aurinko paistaa kuumimmillaan. Iltapäivää kohden ollaan uskaltauduttu näyttämään nenää oven raosta ulos. Onni kyllä viihtyy ulkona hyvin, vaikka olisi miten lämmin. Itsestä en voi sanoa samaa. Jalat tahtovat turvota ja olo on vähintäänkin tukala. Ei auta valittaa, sillä Onnilla on ulkona niin paljon enemmän uutta nähtävää ja leikittävää, kuin sisällä. Ja pian tulee se hyytävän kylmä talvi, eikä se sittenkään mene tämän äidin mieliksi ;)
Isin kanssa remonttihommia
Pieni suuri puutarhuri
Loiskis!
Onnin ihka ensimmäinen verimakkaran maistelu, hyvin upposi ukin sylissä.
Hymy herkässä
Heinäkuu on mennyt kuvankaltaisissa tunnelmissa. Perjantaina eletäänkin jo elokuuta ja enää kuusi yötä niin kauan odotettuun rakenneultraan! Raskaus on siis jo puolessa välissä ja päästään kurkkaamaan Onnin pikkusisarusta ruudun takaa. Toivottavasti kaikki hyvin, ainakin kovasti mahassa tunnutaan möyrivän ja potkitaankin jo sen verran lujaa, että mahan päältäkin nuo liikkeet voi tunnistaa <3
