Rakkaudesta eläimiin..ja itseeni!

Hyvin harvat ihmiset voivat myöntää olevansa itserakkaita. Ainakin jollakin tavoin. Miksi se on niin vaikeaa? Eikö ole hienoa jos ihminen kykenee rakastamaan itseänsä; olemaan sinut oman itsensä ja elämänsä kanssa.
Minä olen itserakas. Minussa on monta asiaa, joita itsessäni kunnioitan. Harmi vain, ettei kukaan ole täydellinen.
Itserakkautta on kahdenlaista. Tervettä ja sitten muita satuttavaa. Kun ihminen kuvittelee olevansa kaikkien yläpuolella, koska on ylivertainen muihin nähden. Narsisti!
Mutta terveellä tavalla on hyvä rakastaa itseänsä

I <3 Me

 Minä laittamassa hiuksia <3

Minä hoopoilemassa facebookissa <3


Eikö ihmisten itserakkaudesta kerro se, että he laittavat erilaisia kuvia mm. facebookiin osittain varmasti näyttäen hyvät puolensa. Sitten kun kuvaa kehutaan niin vajotaankin lapsen tasolle vähätellen omaa kauneuttaan! '' no tuo nyt vaan on tuommonen'' ''oon tuossa ihan hirveen näkönen, pitäis poistaa'' jne.

Onneksi ihminen kykenee rakastamaan myös muita, kuin itseään, jollei ole jollain kieroutuneella tavalla turtunut maailman menoon. Minulla rakkaus ylettyy perheen ja ystävien lisäksi eläimiin:

Esittelyssä PANU:

Se vain on ! :)

Ja niinkuin taas voi huomata, täytyy mun tässäkin olla kuvassa, ettei totuus minusta kenellekkään pääsisi unohtumaan..

Ihanaa marraskuun 1. päivää kaikille.
Muistakaa rakastaa itseänne hyvällä tavalla, sillä joku päivä voi jäädä yksin..ja ketä sitä silloin rakastaa jos ei itseänsä! <3 <3